sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

poem

Ennen ei ollu tällästä
en yleensä polta tai rällästä..
miks just nyt.. ku on muutenki haikeeta
itken ja mietin miks elämä on nii vaikeeta.
Koskaan ei mee hyvin tai jos menee
se on hyvin hetkellistä ja pientä
kaverit kyselee aina miks
vastausta en tiiä itekkää ni sanonvaa siks.
taino tiiän.. mut en vaa haluu sanoo tai et kaikki tietää
et mun elämä ei kiinnosta enää mua ja kaikki on mulle nii pientä
mulle mun elämä on vaa surkeeta paskaa
en oikeesti enää jaksa
viiltoo viiltoo toisen perää
ei muakaa enää jaksa ketää
oon oikeesti pahoillani teille aiheuttamast tuskast
kerran nousin mustast paksust tuhkast..
enää en pysty mut o jätetty kuolemaa
älkää ihmetelkö jos mua ei näy enää huomenna
tätä mä oon kerjänny ja sen sain
tuskan kauniin viereeni vain
se oli hinta suuresta rakkaudesta minkä ois pitäny kestää
mut ei.. joku sen otti ja vei mennessää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti