torstai 7. heinäkuuta 2011

poem

tartuin käteesi, tartuin hetkeen
kysyin sulta jotain ja katsoit silmiini,
vastasit hymyillen, kysyen saman multa
vastasin posket punertaen,
nauruun helähtäen
rakastan sinua
niinkuin sinäkin minua
ollaan täydelliset toisillemme, tiesithän sen?
tästä alkaa tulevaisuuteen matka
yhdessä munkaa sitä jatka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti