poem

olin hetken onnelline juoksit unissain.. käsi kädessäin. se tunne oli hieno ehkä hieman vieno. mut tuttua kaikki kadehti meidän juttua.
nauroin hetken.. mut sit se uni loppu kesken..
heräsin todellisuutee.. siihen kylmään ja pimeään.. herätin kaikki mun huutoon kimeään.. takia sen muiston kipeän..
se muisto iskeytyi ku puukko mun rintaan.. se tuntuu pahemmalle aina vaan.